Kyly, banja, suovdnji, saun ja bastu - saunakulttuuria metsistä

 "Saunarauha on kotirauhaa ja joulurauhaa kalliimpi, sen me maailman ensimmäisenä kylpykansana hyvin tiedämme."

- Sakari Pälsi - 

Sauna on aina ollut osa suomalaisten elämää. Siellä on synnytty, kuoltu ja peseydytty puhtaaksi niin pahoista hengistä kuin savottatyöstä. Tämän hienon perinteen kunniaksi kokosimme yhteen metsätalousmailta löytynyttä saunakulttuuria Rautavaarasta Posiolle.

Niittysauna, Taivalkoski

Tämä alun perin tuohikattoinen sauna löytyi Taivalkoskelta joen rannasta kahden suon väliseltä metsäsaarekkeelta. Viereisellä suolla on kaksi niittyladon jäännettä. Saunan luonnonkivistä tehty kiuas on sijainnut oviaukon vieressä. Kahdella seinällä on kivillä tuetut neliskulmaiset tuuletusaukot ja rakennuksen hirret on veistetty sisä- ja ulkopuolelta tasaisiksi. Yhteen oviaukon yläpuolella olleista hirsistä on veistetty kirjaimia ja kuva. Saunaa on luultavasti käytetty 1940-50 -luvuille saakka. Puusto metsäsaarekkeella on yli 100 vuotta vanhaa.

Niittysauna

Kirjaimia ja kaiverruksia yhdessä saunan hirsistä.

Kivellä tuettu tuuletusaukko.

Tervapirtti/sauna, Taivalkoski

Tervahautojen vierestä löytyy toisinaan pieniä hirsistä rakennettujen pirttien jäännöksiä. Joskus näistä pirteistä on jäljellä enää sammaleen ja varpujen peittämä kivikasa, mutta tämä tervapirtti oli verrattain hyvin säilynyt. Kiuas on tehty luonnonkivistä ja kahdella seinällä on pienet tuuletusaukot. Hirret ovat savun seurauksena sisäpuolelta mustuneet. Rakennus on kooltaan 4 x 4 m ja kiukaan halkaisija noin 2 m. Pirtti sijaitsee noin 20 m päässä tervahaudasta.

Tervapirtti

Tuuletusaukko

Mustunutta seinää

Kruununmetsätorpan sauna, Rautavaara

Repolan kruununmetsätorpan alueella on useita rakennusten ja kellareiden jäännöksiä. Yksi rakennuksista on sauna, jossa on luonnonkivistä tehty kiuas. Päärakennus on rakennettu vuonna 1902, mutta saunan tarkasta rakennusvuodesta ei ole tietoa. Kruununmetsätorppaan liittyy mielenkiintoinen kuriositeetti, sillä torpan lähellä on kuoppa-asumuksen jäänne. Kuopassa tiedetään asuneen vanhemman naishenkilön vielä 1950-luvun paikkeilla.

Repolan tilan sisältä mustunut sauna.

Asuinkuopan jäännös

Autiotilan sauna, Rautavaara

Tämä autiotilan saunarakennus on ollut kaksiosainen: siinä on ollut hirsirakenteinen sauna ja lautarakenteinen eteinen. Kiuas on tehty luonnonkivistä.

Pihlaja on vallannut saunan jäänteet

Nurkkasalvosta

Porokämpän sauna, Kittilä

Tämä puoliksi palanut porokämpän sauna oli saanut uuden katon. Sisältä löytyi kunnon lauteet ja puulämmitteinen kiuas. Seinäkirjoitukset ja hiirten jätökset nurkassa kertoivat, ettei saunaa oltu käytetty ihan viime vuosina. Saunan alla oli lisäksi havaittavissa vanhemman rakennuksen perusta.

Puoliksi palaneen saunan takapuoli

Lauteet

Mystinen sauna, Kittilä

Tuli koitui usein saunojen kohtaloksi. Kittilän takamailta löytyi tämä kevyesti palanut sauna, jossa oli kattoakin jäljellä. Sisältä löytyivät sekä lauteet että tynnyrimallinen kiuas.

Sauna Kittilän takamailla

Lauteita, kiuas ja palanutta kattoa

Kierrätyssauna, Posio

Rakennuksia on voitu kierrättää ja yksi esimerkki tästä on tämä Posiolla sijaitseva neulaskoppi, josta oli tehty sauna. Neulaskopissa säilytettiin alun pitäen uittopadon neulaisia eli puita, joilla säännösteltiin veden virtauksen määrää. Kiuas tässä entisessä neulaskopissa, nykyisessä saunassa, on moderni.

Neulaskopista tehty sauna

Sauna sisältä

Saunakulttuurin liittyvät jäänteet

Saunarakennusten lisäksi inventoinnissa on tullut vastaan monia saunakulttuuriin kuuluvia esineitä. Tässä niistä muutama:

Saniaisten valtaama pönttöuuni

Arabian valmistama pesuvati

Porin Mainio -merkkinen saunan vesipata

Pönttöuuni kattilahatulla

Lopuksi muutama kuva saunarannoista, jotka kuuluvat kiinteästi yhteen saunarakennusten kanssa.

Metsänvartijan tilan saunaranta

Autioituneen maatilan saunaranta

Joutsenpariskunta saunarannassa

 Oikein rauhallista ja saunan täyteistä joulua kaikille!

I hate Mondays

Karvinen on oikeassa. Maanantait ovat kamalia päiviä. Tai ainakin tänään oli.

Lähdimme Vaulan kanssa aamulla Vängänniemeen ja minulla oli melko suuret odotukset kohteiden suhteen. Vängänniemen pohjois- ja etelärannalta on löydetty röykkiöitä, jotka on tunnistettu vanhoiksi rakennusten kiukaiksi. Pohjoisrannan hietikolta on poimittu rautakautinen puukonhela ja myös niemen keskelle oli Metsähallituksen järjestelmiin merkitty rakennuksen pohja.

Niemelle piti talsia autolta hieman pidempi matka. Huomasin jättäneeni juhannuksen aikana pestyt villasukat saunaan kuivumaan. Vedin kuitenkin maastokengät jalkaan ja laitoin tavaraa reppuun. Reitti niemelle ei ollut luonnossa yhtä mukava kuin kartalla ja pian olivat kengät hörpänneet vettä. Ne alkoivat myös hangata kantapäistä. Helteen innoittamat paarmat alkoivat surrata ympärillä.

Kun olimme päässeet niemelle, kävely alkoi olla jo melkoista tuskaa ja oli turvauduttava hätäratkaisuun. Toiseen kenkään laitoin Metsähallitus-bandanan ja toiseen hyttysverkon. Ilma oli kuuma ja paarmojen joukkoon liittyi myös mäkäräisiä. Niemellä tuli vastaan tervahautoja ja taas tervahautoja. Asuinpaikat eivät valitettavasti olleet kovin näyttäviä. Saari oli jo lähtökohtaisesti varsin kivinen ja kiukaat piti tunnistaa sammaleisten kumpujen joukosta tunnustelemalla.

Kuvassa on rakennuksen pohja Vängänniemen pohjoisrannalta. Kiuas on keskellä puiden alla.

Mahdollinen rakennuksen pohja saaren keskiosassa. Kiukaan päälle oli kertynyt maata, mutta kyllä sen alta tuntui kiviäkin.

Tämän kuvan keskellä on eteläisen rannan kiuas.

Kun raahauduimme nääntyneinä (ainakin minä) pois niemeltä, alkoi päänsärkykin vaivata. Kun selvisimme Suomussalmen keskustaan, särky oli muuttunut jo julmaksi migreeniksi. Yritin mennä kauppaan ostamaan juotavaa, mutta maksupäätteen mukaan näppäilin maksukortin tunnusluvun kolme kertaa väärin ja kortti lukkiutui. Myönnän, että syy voi olla migreenissä, mutta väitän silti, että näppäilin luvun ihan oikein. Eipä siinä auttanut muu kuin ajella kotiin tyhjin käsin. Ehkä huomenna on parempi päivä.

Riikka

Suomussalmi