Kulttuuriperinnön
etsijät hajaantuvat kohta kuka minnekin päin Suomea, mutta sitä ennen tehtiin
yhteinen maastoretki Itä-Uudellemaalle. Retkellä testattiin maastolaitteita ja
tutustuttiin kulttuuriperintöön.
Ensimmäinen kohde
oli Porvoon keskiaikainen linnan paikka. Kuvan männyn ja taustalla näkyvän
Porvoon kirkon ikuisti aikanaan myös Albert Gustaf Aristider Edelfelt.
Linnamäki
varustettiin keskiajalla vallein ja kuivahaudoin. Linnamäen varustukset ovat
luultavasti 1300-luvun lopulta, jolloin Albrekt Mecklenburgilainen hallitsi ja
rakennutti uutterasti uusia linnoja ja linnoituksia.
Linnamäen
vieressä on Pikkulinnanmäki ja sen ylimmällä kohdalla sijaitsee vanhemman
roomalaisen rautakauden kalmisto, jonka runsas esineistö ajoittuu 0 – 400
jälkeen ajanlaskun. Kohde sai arkeologikunnan riehaantumaan.
Porvoon linnamäen
ja kirkon välissä on historiallisella ajalla käytetty Maarinlahden
luonnonsatama.
Seuraava kohde
oli Husholmen, joka on niin ikään 1300-luvun lopun linnan paikka. Husholmen
oli todennäköisesti linnanherran asuinpaikka, mutta sitä saattoivat käyttää
myös Itämerellä vaikuttaneet vitaliaaniveljekset, joiden toiminta keskittyi
lähinnä merirosvoukseen.
Husholmenin
linnan kallioilla kasvaa runsaasti kulttuurikasveja, jotka ovat levinneet ihmisen
mukana.
Pernajassa
vierailtiin Sigfridsin tilalla, jossa Mikael Agricola on syntynyt. Muistokiven viereinen kyltti kertoo: "Tässä
pihassa Torsbyn kylässä syntyi Suomen kirjakielen isä, raamatunsuomentaja ja
uskonpuhdistaja Mikael Olavinpoika (myöh.) Agricola noin vuonna 1510.
Kotitilalla viljeltiin maata ja hoidettiin 5 lehmää, 3 hiehoa, 2 hevosta ja 4
lammasta. Lisäksi kalastettiin. Vuonna 1592 tila periytyi Mikaelin
sisarenpojalle Sigfrid Månsinpojalle, josta nimi Sigfrids."
Pernajan
keskiaikainen kirkko Agricolan lapsuusmaisemissa.
”Kyllä se kuulee
suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”, totesi Agricola. Herran
nuhteeseen taipuivat myös muuten niin riehakkaat tutkijamme Agricolan rintakuvan alla.
-Taisto








