Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. toukokuuta 2015

Kevätretki Porvooseen

Kulttuuriperinnön etsijät hajaantuvat kohta kuka minnekin päin Suomea, mutta sitä ennen tehtiin yhteinen maastoretki Itä-Uudellemaalle. Retkellä testattiin maastolaitteita ja tutustuttiin kulttuuriperintöön.


Ensimmäinen kohde oli Porvoon keskiaikainen linnan paikka. Kuvan männyn ja taustalla näkyvän Porvoon kirkon ikuisti aikanaan myös Albert Gustaf Aristider Edelfelt. 


Linnamäki varustettiin keskiajalla vallein ja kuivahaudoin. Linnamäen varustukset ovat luultavasti 1300-luvun lopulta, jolloin Albrekt Mecklenburgilainen hallitsi ja rakennutti uutterasti uusia linnoja ja linnoituksia. 


Linnamäen vieressä on Pikkulinnanmäki ja sen ylimmällä kohdalla sijaitsee vanhemman roomalaisen rautakauden kalmisto, jonka runsas esineistö ajoittuu 0 – 400 jälkeen ajanlaskun. Kohde sai arkeologikunnan riehaantumaan.


Porvoon linnamäen ja kirkon välissä on historiallisella ajalla käytetty Maarinlahden luonnonsatama. 


Seuraava kohde oli Husholmen, joka on niin ikään 1300-luvun lopun linnan paikka. Husholmen oli todennäköisesti linnanherran asuinpaikka, mutta sitä saattoivat käyttää myös Itämerellä vaikuttaneet vitaliaaniveljekset, joiden toiminta keskittyi lähinnä merirosvoukseen.


Husholmenin linnan kallioilla kasvaa runsaasti kulttuurikasveja, jotka ovat levinneet ihmisen mukana.


Pernajassa vierailtiin Sigfridsin tilalla, jossa Mikael Agricola on syntynyt.  Muistokiven viereinen kyltti kertoo: "Tässä pihassa Torsbyn kylässä syntyi Suomen kirjakielen isä, raamatunsuomentaja ja uskonpuhdistaja Mikael Olavinpoika (myöh.) Agricola noin vuonna 1510. Kotitilalla viljeltiin maata ja hoidettiin 5 lehmää, 3 hiehoa, 2 hevosta ja 4 lammasta. Lisäksi kalastettiin. Vuonna 1592 tila periytyi Mikaelin sisarenpojalle Sigfrid Månsinpojalle, josta nimi Sigfrids."


Pernajan keskiaikainen kirkko Agricolan lapsuusmaisemissa. 


”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”, totesi Agricola. Herran nuhteeseen taipuivat myös muuten niin riehakkaat tutkijamme Agricolan rintakuvan alla. 


-Taisto

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Rajatietoa ja sukututkimusta

Kevät on arkeologille kiireistä aikaa ja blogin päivityskin on jäänyt vähemmälle kesän töitä valmistellessa. Itse olen pakertanut viime ajat raportin kimpussa ja muut ovat valmistelleet aineistoja ja laitteita ensi viikolla aloittaville arkeologeillemme. Metsähallituksen vierailijahuonekin muuttui päiväksi latausasemaksi, kun kymmenen maastolaitetta heräteltiin talviunesta.
 

Kyllä näiden koneiden lataamiseen ainakin muutama tuulivoimala tarvitaan. ;-D

Laitteiden huollon lisäksi on viime viikkoina hankittu Kansallisarkistosta vanhaa kartta-aineistoa inventointialueista. Kovalevyllä odottavat asemointia 166 metsätalouskarttaa, joista löytyy tietoja niittyladoista, uittoväylistä, kruununmetsätorpista ja rajamerkeistä. Metsätalouskarttojen lisäksi arkistosta löytyi erittäin mielenkiintoinen karttasarja Suomen ja Venäjän rajasta vuodelta 1827. Karttoihin on piirretty rajakivien lisäksi polut ja tiet. Suomussalmen kartoista löytyy kaksi tietä, joihin on kauniilla käsialalla kirjoitettu "Väg från Finland till Kemi och Archangel" ja "Vinter väg". Siellähän se Vienan reitti taas menee.


Wiangijärvi ja sen yläpuolelle on merkitty kaksi tietä, joista toinen on talvitie.

Vielä lopuksi on mainittava omituinen yhteensattuma. Sain nimittäin äskettäin tietää, että projektimme tutkima Isoautio-niminen 1600-luvun asuinpaikka onkin osa mieheni sukusaagaa. Mitähän paikalla asunut Matts Hyry ajattelisi, jos tietäisi, että olemme tonkineet hänen torppansa uunia ja että siitä on kirjoitettu lehdissä asti? Tai että hänen asuinpaikkansa on nykyään muinaisjäännös? Nyt kun olen itsekin päätynyt osaksi tätä tarinaa, niin täytyy kesällä käydä katsomassa paikkaa uusin silmin. Ehkäpä sukunsa nuorinkin, joka tällä hetkellä odottaa malttamattomana pinkkiä Hello Kitty -ilmapalloaan, täytyy ottaa mukaan.
 
- Hanna

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Instagram-tili avattu!

Talven aikana olemme tehneet suururakan ja järjestäneet valtavan kuva-arkistomme. Siinä sivussa löytyi monia hienoja kuvia niin kulttuuriperintökohteista kuin luonnostakin. Jotta kuvat eivät jää arkistoon pölyttymään, päätimme perustaa niille ja tulevan kenttäkauden Kodak-hetkille Instagram-tilin. Pääset katselemaan kuviamme tästä.

Tervetuloa seuraamaan meitä Instagramissa!

Hetki ennen myrskyä. Tervahauta, Kainuu.