Polkupyöräpataljoona 6 ja talvisodan viimeiset päivät

Oletteko kuulleet satakuntalaisista Polkupyöräpataljoona 6:n sotilaista, jotka talvisodassa taistelivat Suomussalmella? Minä en ollut ennen viime kesää, jolloin inventoin heidän tukikohtansa Akonjärven länsipuolella lähellä Juntusrantaa. Tukikohtaa rakennettaessa ja käytettäessä 75 vuotta sitten paukkui Suomussalmella 40 asteen pakkanen ja puna-armeijan tykistötuli.

Polkupyöräpataljoona 6 saapui Suomussalmelle 19.12.1939 ja joutui heti taistelutehtäviin. Pataljoona osallistui menestyksekkäästi neuvostoliittolaisen 163. divisioonan pysäyttämiseen ja tuhoamiseen vuoden 1939 lopussa ja 1940 alussa. Neuvostodivisioonan vetäytyessä tammikuun lopussa 1940 Ryhmä Suden osana toiminut Polkupyöräpataljoona 6 eteni heidän perässään Juntusrannan tuntumaan ja ryhmittyi puolustukseen Kokkojärven-Akonjärven länsipuolelle. Ensimmäinen majuri Järvisen johtaman esikuntakomppanian tukikohta perustettiin Ruottulan taloon Akonjärven rannalle. 

Polkupyöräpataljoona 6:n tekemät kenttävarustelutyöt Akonjärven tuntumassa. Kuvassa Ruottulan talo (1.) sekä sen länsipuolelle rakennettu Nuolivaaran/Karhuaron tukikohta (2.). Kartta: Kansallisarkisto.

Ruottulan talosta esikuntakomppania siirtyi helmikuun alussa 1940 noin 1,5 kilometrin päähän Nuolikankaalle/Karhuarolle metsän keskelle rakennettuun tukikohtaan. Syynä tukikohdan muuttoon oli se, että neuvostojoukot olivat ryhtyneet harjoittamaan tarkkuusammuntaa Ruottulaan ja osumia oli tullut liian lähelle. Polkupyöräpataljoona 6:n sotapäiväkirjassa kerrotaan neuvostojoukkojen häirinnästä:

3.2.-40 Klo 10,30 ryssät ampuivat tykistöllä, 7 kranaattia laukesi järven jäällä Ruottasista itään. Sen jälkeen tuli 9 viholliskonetta, jotka ampuivat esik:aa. Kk.suihku tuli m.m. puhelimen kohdalta asuinrakennukseen ja navettarakennukseen. Lentokoneet kulkivat klo 12,10 saakka. Ei vahinkoa.

4.2.-40 Klo 14,30 7 lentokonetta kierteli Ruottasen päällä ampuen kk:lla n. tunnin ajan. 

Esikuntakomppania otti Ruottulasta mukaansa riihen, jota käytettiin komentokorsun pohjana. Osa tukikohdan rakenteista tehtiin räjäyttämällä, mikä oli hyvin epätyypillinen rakennustapa eikä vastaavaa tietääkseni tunneta Suomussalmelta. Tukikohtaa rakensivat sekä esikuntakomppanian miehet että pioneeriryhmä kersantti Olavi Saarion johdolla.

Komentokorsu, jonka pohjana käytettiin Ruottulan talo riihtä. Korsussa majoittuivat majuri Järvisen lisäksi lääkäri Tolvi, adjutantti Hälikkä, kirjuri Kujansuu, tiedustelu-upseeri Kause ja lähetti Halminen. Korsun kaminana toimi Ruottulasta tuotu hella.

Suon laidalla sijaitsevasta miehistökorsusta on katto painunut sisään.

Katetun konekivääripesäkkeen jäänteet suon laidalla melko lähellä komentokorsua.

Pioneerijoukkojen teltan paikka erottuu pyöreänä maavallina, jossa on etualalla kulkuaukko/sisäänkäynti.

Kallioon räjäyttämällä tehdyn korsun jäännös.

Tallikatoksen jäännöksiä löytyy yhä puista.

Nuolikankaan/Karhuaron tukikohtaa käytettiin talvisodan päättymiseen saakka. Sodan viimeisestä päivästä kirjoitetaan sotapäiväkirjassa seuraavaa:

13.3.-40 Klo 6,00 ilmoitus Sudesta, että vihollisuudet lopetetaan molemmin puolin klo 11,00. Edellinen ilmoitettiin heti kaikkien yksiköiden päälliköille; samalla käskettiin varovaisuuteen.
Klo 10,10 ilmoitti täh. asema kaksi, että ryssät hyökkää Kokkojärven yli. N. 10 ryssää tuli partiona yli.
Klo 10,15 annettiin käsky krh.keskityksen antamisesta Juntusrantaan.
Klo 10,16 puhelinlinja poikki Maikonahoon, ryssät ampuneet kranaateilla.
Klo 10,17 ilmoitus 3. K:sta, että ryssät eivät päässeet etenemään, vaan vetäytyivät Harjunniemeen.
Klo 11,00 annettiin käsky korp. Lauroselle vetää Ruottasin tankoon Suomen lippu.
Klo 12,30 kuunneltua radiosta rauhanehdot annettiin käsky vetää Ruottasissa kohotettu lippu puolitankoon. 
Klo 15,00 ilmoitti res.vänr. Peuravuori, että aamulla aikaisin kävi muutamia ryssiä Rasilan mäellä, mutta palasivat heti pois. 

Talvisodan tappiot olivat raskaat. Suomussalmen taisteluissa kaatui noin 800 suomalaista ja noin 23 000 neuvostosotilasta. Taloja Suomussalmen alueella poltettiin noin 270. Lisäksi 266 siviilihenkilöä jäi sodassa neuvostojoukkojen vangiksi ja joutui vankileirille, jossa 13 heistä kuoli. 

Talvisodan jälkiä näkyy yhä tukikohdan lisäksi Suomussalmella useassa paikassa. Pysäyttävin niistä sijaitsee Puraksen tuntumassa erään puun kyljessä osin jo kaarnan peittämänä.

HK
1940 13/3
KLO 11 A
RAUHA

- Hanna

Lähde: Huttunen, Pertti 2010: Sodan jälkiä Suomussalmella. Sotahistoriallisten kohteiden inventointiraportti. Suomussalmen kirjasto, kotiseutuarkisto.

Sotamuistoja Lapin metsistä

Kulttuuriperintöinventointimme yksi merkittävimmistä kohderyhmistä on toiseen maailmansotaan liittyvät kohteet. Seuraavassa esittelen kohteita, jotka sijaitsevat Rovaniemen kunnan alueella. Näillä korkeuksilla itärintaman taistelut käytiin pääasiassa Sallan suunnalla. Rovaniemen kohteet liittyvät lähinnä saksalaisten tukikohtiin ja rakennelmiin, Lapin sotaan ja vankileireihin. Lapin sota käytiin saksalaisten ja suomalaisten joukkojen välillä 1944 – 1945. Tätä sodan vaihetta ei ole nähty niin kunniakkaana kuin itärintaman taisteluja. Sodassa entiset aseveljet kävivät toistensa kimppuun ja samalla Lapin asutuskeskukset ja infrastruktuuri tuhottiin. Saksalaisten tukikohdat ja vankileirit ovat edelleen kipeä aihe ja ne on haluttu myös aktiivisesti unohtaa. Tulisiko tällaisia kohteita sitten tutkia, kartoittaa ja dokumentoida? 

Työni ohella huomasin, että asenteet ovat ainakin muuttumassa. Sota-ajan kohteet herättävät kiinnostusta, koska ne ovat häviämässä ja niistä kertovat aikalaisten kuvaukset ovat harvenemassa. Saksalaiset veivät omat arkistonsa paetessaan Norjaan, jossa ne ilmeisesti tuhottiin. Inventoinnissa kohteet kuvataan, kartoitetaan ja havaittavat rakenteet dokumentoidaan. Tämä tiedonkeruu voi auttaa osaltaan historian tutkimusta. Esimerkiksi Lautavaaran saksalaistukikohdista mitattujen rakennuksien yhteispinta-ala on 10 500 neliömetriä, mikä kertoo tukikohdan merkityksestä itärintaman huollossa. Vankileirien ja niissä sijainneiden rakennusten määrästä voi päätellä vankien lukumäärää ja leirien luonnetta. Leirit sijoitettiin aluksi asutuksen ja kulkureittien läheisyyteen, koska vankeja käytettiin infrastruktuurin rakentamisessa. Myöhemmin leirit siirrettiin kauaksi erämaihin, koska vangeilla teetettiin metsätöitä ja koska Lapin siviiliväestö valitti vankien huonosta kohtelusta. Inventoinnissa tavatut vankileirit sijaitsivat kaikki kaukana erämaissa ja niihin on johtanut vain hevostie.

Seuraavassa on muutamia kuvia näistä Rovaniemen kunnan alueella sijaitsevista sota-ajan kohteista. On huomattavaa, että kohteiden siivoamisen takia niistä on viety kaikki mahdollinen käyttökelpoinen tavara ja viime vuosina niitä on lisäksi kaiveltu luvattomasti metallinilmaisimien kanssa. 

Sotilastukikohdat ja sotarakenteet

Lautavaaran saksalaistukikohdan rakennuksen pohja. Alueella on suuria parakin pohjia, asuinrakennuksien sokkeleita sekä saunojen, autovarikkojen ym. huoltorakennusten sijoja.

Lautavaaran tukikohdan leipomon irtaimistoa. Tukikohdan rakensivat suomalaiset ja rakentamisen rahoitti Saksan valtio. Tukikohdasta huollettiin Sallan rintamaa, mutta myös paikalliset asukkaat saivat ostaa leipomon tuotteita. Tukikohdassa työskenteli lähinnä Itävallan alueelta peräisin olevia sotilaita.

Aselippaassa on saksalainen teksti.

Lautavaaran tukikohdan massiivinen kivirakennus, jonka käyttöyhteyttä ei kukaan enää tiedä.

Tukikohdan ampumarata. Maalialue on tiilirakennelmien keskellä.

Räjähtäneen ammusvaraston ammuslaatikoita. Saksalaiset räjäyttivät varaston Lapin sodan loppuvaiheessa ennen pakenemistaan Norjaan. Ammuksien ei haluttu päätyvän venäläisten käsiin.

Airis-Raanselän saksalainen asumuksen sokkeli osoittaa, että alueelle rakennettiin pysyväksi tarkoitettuja omakotitalorakennuksia upseerien perheille.

Kulusniemen junaradan rakensivat saksalaiset Olkkajärven Kulusniemen vesitasolentokoneiden tukikohdan ja Rovaniemi-Kemijärvi junaradan yhteysradaksi. Lentokoneet tankattiin Kulusniemessä.

Könkäänvaaran sotilasleiristä on jäänyt jäljelle muutama esine, joista kuvassa vuoden 1945 Jerry-polttoainekanisteri. Vuosiluvun perusteella paikalla leiriytyivät suomalaiset.

Lentokoneen putoamispaikat

Venäläisen lentokoneen putoamispaikka Naarman kairassa. Paikalle putosi kesällä 1941 Tupolev SB-2 -merkkinen lentokone. Tarinat kertovat, että läheisen järven rannasta on löytynyt laskostettu laskuvarjo, joten ainakin yksi lentäjä selviytyi hengissä. Paikalta tiedetään löytyneen myös nuoren venäläisnaisen henkilöpaperit. Koneen alumiiniosista paikallinen erakko on tehnyt uistimia.

Lentokonejänkä on saanut nimensä paikalle pudonneen suomalaiskoneen mukaan. Koneen ampuivat alas saksalaiset Lapin sodan loppuvaiheessa 15.10.1944 heti sen noustua Rovaniemen kentältä. Paikallinen metsästäjä kertoi, että valvontakomissio vei sodan jälkeen koneen osia Neuvostoliittoon. Sitä ennen paikalliset tyhjensivät koneen polttoainetankit ja käyttivät kerosiinillä puimakonetta usean syksyn ajan.

Vankileirit

Pajakkalammin vankileirin aitaa, jossa on vielä piikkilankaa jäljellä.

Pajakkalammin vankikoppi. Yhdestä vankikopista on tehty myöhemmin porojen räkkäsuoja.

Viitakönkään vankileirin irtaimistossa on patoja, kattiloita, pesuvateja ja öljylamppuja. Esineet ovat osittain sulaneet, mistä päätellen ainakin osa leirin rakennuksista poltettiin.

Viitakönkään leirin kaminoita on tehty tyhjistä öljytynnyreistä. 

Viitakönkään leirissä oli myös suomalainen Kastor-merkkinen kamina. 

Ryssänlammin vankileirin vankikoppi, joka on tehty ohuista pyöröpuista salvamalla. Kopin yhdessä nurkassa on pieni luonnonkivistä tehty tulisija. 

- Taisto