Kulttuuriperintökisa on ratkennut ja oikea vastaus on vaihtoehto A. Oikeita vastauksia tuli kaksi kappaletta ja tiukan arvonnan päätteeksi pääpalkinto lähtee Helille! Ihan ilman palkintoa ei toinenkaan oikein arvannut jää, vaan Petrille lähtee Oiva Turpeisen kirja ja tuubihuivi. Onnea molemmille!
Kesän kunniaksi arvoimme vielä kaikkien osallistuneiden kesken koivukuviolla koristellun halko/lehtikassin. Onnettarena toiminut harjoittelijamme Helinä arpoi halkokassin Veronicalle. Voittajiin otetaan pian yhteyttä. Kiitos kaikille osallistujille!
 |
| Puuesine jatkaa matkaansa Museovirastolle viime kesän hiekat vielä pinnassaan. Esineen toinen puoli on ajan saatossa hajonnut. |
Puuesineen ikä yllätti meidätkin ja radiohiiliajoituksen mukaan sitä on käytetty 1464-1646 välisenä aikana. Tuo kyseinen aika sattuu Suomussalmella olemaan alueen historian "hämärintä" aikaa, sillä tuolta ajalta ei tunneta kuin muutamia arkeologisia löytöjä ja kirjallisiakaan lähteitä ei ole. Suomussalmen katsotaan olleen Pohjois-Pohjanmaalla asuvien eränkäyntialuetta 1500-luvun alkuun saakka eikä alueella tiedetä olleen pysyvää asutusta. Vasta Täyssinän rauhan myötä ja olojen rauhoituttua, on pysyvämpi asutus päässyt leviämään alueelle. Oiva Turpeisen tutkimusten mukaan Suomussalmella olisi 1650-luvulla ollut kantatiloja 34 ja asukkaita 250. Yksikään tiloista ei sijaitse löytöpaikan läheisyydessä.
 |
| Puukepakon löytöpaikka Salonsaaren rannassa. Vesi oli löytöhetkellä huomattavasti tavallista matalammalla. |
Mielenkiintoista esineen löytöpaikassa on myös se, että se löydettiin moniperiodisen asuinpaikan edustalta. Asuinpaikkaa on tutkittu vuonna 1997 ja koekaivauksessa se todettiin "tyypilliseksi suomussalmelaiseksi kivikautiseksi asuinpaikaksi". Paikalta on kivikautisten löytöjen lisäksi löytynyt 1970-luvulla rautakirves ja -piikki. Puuesine tarjoaakin siten hyvän jatkon aiemmille löydöille. Sitä, onko paikalla asuttu joskus pysyvämmin vai onko kepakon hukannut esimerkiksi kalalla ollut erämies, on mahdotonta sanoa. Joka tapauksessa puuesine tuo uutta tietoa asutuksesta ja elämästä historiallisen ajan alun Suomussalmella.
- Hanna
