Sámebáikkiid inventeremin

Sámiid álbmotbeaivi ávvuduvvui 6.2. Dan gudnin mii buktit ovdan sápmelaš kulturárbbi. Meahciráđđehus lea dehálaš lágas ásahuvvon geatnegasvuohta doaibmat sámeguovllus nu, ahte sámiid vuođđolágas oaivvilduvvon vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit kultuvrraset ja luondduealáhusaid ollašuvvá. Meahciráđđehus earret eará ráđđádallá Sámedikkiin mearkkašahtti doaibmabijuid ja vuvddiid dikšumii ja geavaheapmái gullevaš áššegirjjit jorgaluvvojit maiddái sámegillii. Min inventerenfidnuin Sámi guovlluid ja sámekultuvrra bázahusaid leat kárten ja suodjalan viiddis guovlluin. Čuovvovaččas oahpásmuvvat dáidda báikkiide.

 

Sápmelašvuhtii gullevaš báikkiid meroštallan sáhttá leat muhtumin váttis, go máŋgga báikkis ii gávdno girjjálaš diehtu. Dilli Davvi-Sámis lea buoretgo Mátta-Lappis, go doppe báikkiid sápmelašduogážis lea historjjálaš diehtu. Mátta-Lappi heajut dillái váikkuha olu dat, ahte suomaiduvvan dáhpáhuvai 1500-1700 –loguin. Girjjálaš diehtu ja árbediehtu lea unnán dáid áiggiid birra. Máttaguovllu sámegiella jávkkai ja das eai leat báhcan go muhtun girjjálaš oasážat. Lassin báikkiin lea váttis dadjat, ahte leago dat sápmelaš. Mearkkat eatnama alde leat eanaluvvan ássansaji bázahusat ja daid duogáš sáhttá leat maiddái suopmelaš.

Govas Posio Pikku-Palovaara dahje Puntarikero sápmelaččaid ceggen Lappi ja Látti rádjamearka.

Olof Tresk govvádusas Giema Lappi rájás jagi 1642 Posio Ruokamovaara lea rájá nuorttabealde. Ovddabealde Ruokamojärvi, gosa bođii suopmelaš ássan jagi 1680.

Gárjillaš soga muitomearka Ruokamojärvi gáttis.

Hálddahuslaččat Lappi lea juohkašuvvan siiddaide, mat leat leamašan Lappi boarráseamos hálddahusvuohki ja maid ruohttasat leat ovdahistorjjálaš áiggis. Vuovdesápmelaččaid ásahan Giela Lappii gulle Anára, Bealdojávrri, Gihttela, Soađegili, Soabada, Giemagili, Guoládatjávrri, Kitka ja Maaselkä siiddat. Oassi siiddaid báikkiin leat dieđus ja dain, dego earáge dálvesiiddaid báikkiin, leat njuolggočiegat dimbbarvisttiid bázahusat. Dávjá ráhkadusain oidno dušše uvnna bázahus.

Posio Väätimö gietti uvnna bázahus.

Roavvenjárgga Saittajärvi lea dieđus, ahte doppe leamašan sápmelašássan, govas njuolggočiegat ássansaji vuođđu, man seainnit oidnojit darfelátnan ja čiegas lea uvnna bázahus. 

Saittajärvi ássangietti jorba geađgegehá lea árran.

  Gihttela Latvajärvis gávdnui njuolggočiegat geađgebarddáldat, mii lea goađi guovddášuvdna.

Dávjá ássamis leat báhcán dušše dollasajiid geađgegehát. Njuolggočiegat geađgebarddáldagat leat goađi guovddašuvnnat ja dat leat arkeologalaččat gávnnahuvvon 600-1600 mKr. gaskasaš áigodahkii. Njuolggočiegat geađgebarddáldagaid atnet sápmelaš álgovuolggalažžan.

Siiddaid ráját leat muhtun gálduid mielde dárkilit meroštallojuvvon ja daid čiegaide dahke geađgebarddáldagaid, maid čohkas lea ceakkogeađgi. Govas barddáldat Posios.

Máŋggat geađgebarddáldagat báhcet čilgekeahttá. Dat sáhttet leat sieiddit, rádjamearkkat dahje juoga eará. Govas Posios bázzi, mii lea ceggejuvvon juvvii.

Bierggu vurkemii rogge juvvii rokkiid dahje boraid, maidda biergu vurkejuvvui.

Sieiddiin oaivvildit dábálaččat sámiid bálvvosbáikki, gos leamašan earenoamáš geađgi dahje luonddu ráhkadus dahje muoras duddjojuvvon guollesieidi. Taatsi sieiddi dihte leat oalle gievrras ja Samuli Paulaharju mielde oppa Lappi oaffarušai dasa.

Posios dovdet lassin moadde skálžobivdosieiddi. Daid ceggejedje vienagárjillaččat, geat dahke skálžobivdoreaissuid Suomage beallái. Vienagárjillaččaid dihte maiddái juoigan.

Galba, mii muitala dološmuittu birra, lea báhcán okto. Guovllus leamašan muorrasieidi lea oalát jávkan.

Hávderokkit Roavvenjárgga Naarma skáiddis Pyhäjärvi gáttis. Jáhkkimis dát leat sámiid hávdebáikkit, muhto loahpalaččat ášši čielgá easkka roggandutkamušain.

Muorraráhkadusat leat eanaš jávkan, muhto guollebuođut ja bigálusáiddi bázahusat muitalit dološ ealáhusain. Dát dihttojit vel muhtun sajiin.

Guovssaha atnet lojis loddin, ja go dat lei sámiid bassi loddi, dat ii goassige vaháguhtton. Inventerejeaddjiid niesteláibbit jávke johtilit guovssaha njálbmái.

- Taisto