Katseet ovat tällä viikolla olleet luodut kohti taivasta, kun luonto on hellinyt meitä revontulilla ja pian alkavalla auringonpimennyksellä. Superviikon päättää kevätpäiväntasaus, jolloin auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle. Aurinkoon ja tähtitaivaaseen on liitetty useita arkeologisia kohteita ympäri maailmaa. Suomessa jätinkirkot ovat muodostuneet mystisiksi muinaisjäännöksiksi, joiden käyttötarkoitusta ei tiedetä.
Jätinkirkkoja, joita on kutsuttu myös pirun- ja jatulinkirkoiksi, tunnetaan Pohjanmaalta ja Perämeren rannikolta. Näiden pääosin suorakaiteenmuotoisten kivivallien osalta varmaa on lähinnä niiden ajoitus. Rannansiirtymisen ja arkeologisten löytöjen perusteella jätinkirkkoja on rakennettu kivikaudella noin 4 000 - 5 000
vuotta sitten. Jätinkirkot eivät sijaitse yksin eristyksissä muista kivikautisista
kohteista, vaan niiden läheisyydessä on kiviröykkiöitä, palokivikumpuja
ja asuinpaikkoja. Kivivallit ovat rakentamisen aikaan sijainneet
merenrannalla ja rakentajat ovat olleet metsästäjä-keräilijöitä.
Tutkimuksissa on myös havaittu, että jätinkirkkoja rakennettaessa on usein
hyödynnetty paikalla olleita kivimuodostelmia ja kivivallit eivät siten
ole täysin ihmisen rakentamia.
 |
| Limingan Linnamaan jätinkirkon länsipääty. Rakennelman kaakkoispää tuhoutui soranotossa vuonna 1961. Jätinkirkko on nykyään kooltaan n. 26 x 21-24 m. Alunperin sen pituus on ollut jotakin 31-37 m väliltä. Jätinkirkon vieressä on röykkiö ja koillispuolella asumuspainanne. |
 |
| Muhoksen Jättiläissaaren jätinkirkko. Kivirakennelma on kooltaan 17 x 12 m ja sen luoteispäädyn keskellä ja kaakkoispäädyn nurkassa on aukot. Vallien paksuus on n. 3 m ja korkeus n. 0,5-0,8 m. Sisätilassa on aiemmissa inventoinneissa havaittu kaksi halkaisijaltaan n. 2 m kokoista matalaa kivikasaa, joiden keskellä on kuoppa. Lisäksi vallin sisäreunalla lähellä etelä- ja pohjoisnurkkia on kaksi kuoppamaista syvennystä. |
Jätinkirkot ja niiden käyttötarkoitus ovat jo vuosisatoja ihmetyttäneet
ihmisiä. Niitä on pidetty milloin hautoina milloin linnoina ja niiden on
myös arveltu olleen rautakautisia talonpohjia, riista-aitauksia ja
hylkeenpyytäjien kylmävarastoja tai tuulensuojia. Arkeologisen tutkimuksen ja materiaalin perusteella jätinkirkot näyttävät liittyvän hylkeenpyyntiin ja niitä olisi siten voitu käyttää esimerkiksi varastoina.
Jätinkirkot eivät ole ainoa mysteerikivirakennelma, joita inventoinnissa on kartoitettu. Oulusta Tannila-Olhava maantien pohjoispuolelta on löydetty kivikehiä, joiden funktio on epäselvä. Vastaavanlaisia kehiä ei Pohjanmaalta tunneta muualta.
 |
| Kivikehiä Hirvasselän kankaalla. Rakenne on noin 60 m pitkä ja 20 m leveä. Kehät ovat noin 2-2,5 m leveitä ja 0,4-0,6 m korkeita. Päällä kasvava puusto on noin 150 vuotta vanhaa, joka ajoittaa kohteen tätä vanhemmaksi. |
 |
| Piirros kivikehistä. Kehien etelälaita on tuhoutunut maantien rakennuksen yhteydessä. Piirros: H-P. Schulz. |
Auringonpimennys lähestyy ja pyhäkoulussa opitun mukaan on aika luoda silmät ylös taivaaseen, mutta muistakaa hitsauslasit!
