keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Ilomantsin kanavakämppä

Ilomantsissa, osin rajavyöhykkeellä, sijaitsee Syväjärvi, jonka itälaidalla on Syväperänkangas. Karttaan on kankaalla sijaitsevan järven ja Syväjärven väliin piirretty puro. Tämä hyvin tavallinen sininen viiva kartassa kätkee sisäänsä yhden uittotarinan.


Syväjärvi ja Syväjärven Kylkeinen, joiden välissä kanava sijaitsee. Vanhaan peruskarttaan on merkitty myös kämpän paikka. Kartta: Maanmittauslaitos.

Ilomantsissa uitettiin puuta 1930-luvulla Syväjärvestä Pyötikölle, jonne uittomatkaa kertyi lähes 10 kilometriä. Uitto oli hidasta ja työlästä, joten matkaa pyrittiin lyhentämään perkaamalla puroja ja tekemällä kanava Syväjärven Kylkeisen ja Syväjärven välille. Kanavasuunnitelman laativat vuonna 1938 metsänhoitaja Lauri Härö ja metsäteknikko Yrjö Komu ja työn hinnaksi arvioitiin 116 844 markkaa.


Kuvassa keskellä metsänhoitaja Lauri "Pippuri-Lasse" Härö metsähallinnon Itä-Suomen retkeilyllä vuonna 1950. Härö oli entinen pikajuoksija, joka edusti Suomea Pariisin olympialaisissa vuonna 1924. Kuva: P. Mansner/Lusto/Metsähallituksen kokoelma.

Rakennustyöt alkoivat vuotta myöhemmin ja työn edetessä paikalle siirrettiin kämppä Hoikanjärven luoteispäästä. Kanavan rakentaminen aloitettiin vaikeimmasta kohdasta eli Syväjärven ja Kylkeisen välisestä harjusta. Työmaa sijaitsi melko syrjässä ja tarina kertoo, että kanavan rakentajat olivat unohtua työmaalle talvisodan sytyttyä ja jäädä sodan jalkoihin. 


Kanavakämppä. Taustalla näkyy Syväjärven Kylkeinen.

Kämppää on uusiokäytetty ja sen katolle on rakennettu passipaikka.

Kämpän kamiina. Taustalla pulkka.

Patjat ja tyyny kuuluvat yhä varustukseen.

Kanavan valmistumisesta on kahdenlaista tietoa. Toisen mukaan kanava oli valmis jo talvisodan syttymisen aikoihin ja toisen mukaan rakennustöitä jatkettiin vielä sodan jälkeen. Metsähallitukseen tieto kanavasta ja sen rakentamisesta kiiri vuonna 1942. Virallisia suunnitelmia ryhdyttiin tekemään vuonna 1943, jolloin tehdyissä laskelmissa havaittiin, että Syväjärvi saattaisi tyhjentyä tai että järven virtaussuunnat muuttuisivat kanava takia. Loppujen lopuksi järvi ei ainakaan tyhjentynyt.

Kanavan käyttö jäi hyvin vähäiseksi. Erään tiedon mukaan sitä kunnostettiin vuonna 1957, jonka jälkeen tehtiin pieni koeuitto. Vuotta myöhemmin kanavassa uitettiin ensimmäisen ja viimeisen kerran 15 000 kiintokuutiometrin leimikko. Pian tämän jälkeen päättyi purouittojen aikakausi. Muistoksi tästä kaikesta jäi Syväjärven Kylkiäisen rannalle yksinäinen kanavakämppä taistelemaan aikaa vastaan.


Lähde: Kainulainen, Kalevi (2006): Ihmisen mittaiset jäljet. Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat.