keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Uunikummut

Ihminen on koko olemassaolonsa ajan kaivanut kuoppia ja kasannut kumpuja. Useimmiten kummut ovat kivistä tehtyjä röykkiöitä, joiden ikä, alkuperä ja tarkoitus arkeologin tulisi selvittää. Metsätalousmaiden inventoinnissa löytämäni kivikasat ovat lähinnä olleet uunin raunioita, joiden rakenteet ovat ajan myötä romahtaneet. Lopputuloksena syntyy kivikumpu. Mistä sitten tietää, onko kyseessä uunin rauniokumpu vai ei? No ei sitä aina tiedäkään. Useimmiten arvoitus ratkeaa kuitenkin päättelemällä. 


 Rovaniemeltä löytyneen pienen kämpän seinät ovat melkein kadonneet uunin raunion ympäriltä. Seinien olemattomat jäänteet kertovat kuitenkin heti, mistä on kyse.


Usein seinät ja uunit ovat jo painuneet turpeeseen. Huomaatko kuvassa suorakaiteen muotoisen turveneliön, joka erottuu ympäröivästä niitystä? Neliö on muodostunut lahoavien hirsiseinien muuttuessa turpeeksi. Männyn kohdalla on kivinen uunin raunio, jonka erotti vain tunnustelemalla maakumpua. Ympäröivä niitty on ollut kämpän piha ja sekin erottuu vielä selkeästi sitä ympäröivästä kuivasta mäntykankaasta. 


Kämppien uunien perustaksi on toisinaan tehty hiekasta maapenkki, jonka reunalla on ollut hirsisalvosrakenne. Tämän kivikasan ympärillä näkyy suorakaiteen muotoinen korotettu maa-alue, jonka reunassa on jäänteitä puurakenteesta. 


Edellisen kuvan uunissa on ollut samanlainen puusalvosrakenne kuin tässä kämpän takassa. 


Tunnistamisessa maaston peitteisyys hankaloittaa havainnointia. Tämä Posiolta löytynyt kivikasa paljastui uuniksi sekä ympäriltä löytyneen luonnonkivistä tehdyn kivijalan että historiallisten lähteiden avulla.


Joskus läheiset rakenteet paljastavat merkityksen. Tämän suorakaiteen muotoisen uunin lähellä on tervahauta. Uuni on peräisin haudanpolttajien tervapirtistä.


Uuniksi rakenne paljastuu usein pitkänomaisesta arinakivestä, jonka alapuolella tulipesä on sijainnut. Arinan päällä olevat kivet voi edelleen havaita kovassa kuumuudessa palaneiksi ja hauraiksi.


Savusaunan uuneissa on matala arina, jonka päällä on pieniä kiviä ja hormia ei ole havaittavissa.  Kuvan maasto laskee läheiseen ojaan, josta saunan vesi on kannettu.


 Kalkinpolttouunissa on holvirakenne.


Toisinaan uunien hormi on säilynyt. Tätä luonnonkivistä tehtyä rakennetta, jossa ei ole käytetty sidosmateriaaleja, kutsutaan kylmämuuraukseksi.


Tätä uunia ei luultavasti ole tehty rakennuksen sisään, koska rakennelma sijaitsee epätasaisessa louhikossa. Uunin ikä ja merkitys jäivät arvoitukseksi.


 -Taisto