perjantai 13. maaliskuuta 2015

Polkupyöräpataljoona 6 ja talvisodan viimeiset päivät

Oletteko kuulleet satakuntalaisista Polkupyöräpataljoona 6:n sotilaista, jotka talvisodassa taistelivat Suomussalmella? Minä en ollut ennen viime kesää, jolloin inventoin heidän tukikohtansa Akonjärven länsipuolella lähellä Juntusrantaa. Tukikohtaa rakennettaessa ja käytettäessä 75 vuotta sitten paukkui Suomussalmella 40 asteen pakkanen ja puna-armeijan tykistötuli.

Polkupyöräpataljoona 6 saapui Suomussalmelle 19.12.1939 ja joutui heti taistelutehtäviin. Pataljoona osallistui menestyksekkäästi neuvostoliittolaisen 163. divisioonan pysäyttämiseen ja tuhoamiseen vuoden 1939 lopussa ja 1940 alussa. Neuvostodivisioonan vetäytyessä tammikuun lopussa 1940 Ryhmä Suden osana toiminut Polkupyöräpataljoona 6 eteni heidän perässään Juntusrannan tuntumaan ja ryhmittyi puolustukseen Kokkojärven-Akonjärven länsipuolelle. Ensimmäinen majuri Järvisen johtaman esikuntakomppanian tukikohta perustettiin Ruottulan taloon Akonjärven rannalle. 


Polkupyöräpataljoona 6:n tekemät kenttävarustelutyöt Akonjärven tuntumassa. Kuvassa Ruottulan talo (1.) sekä sen länsipuolelle rakennettu Nuolivaaran/Karhuaron tukikohta (2.). Kartta: Kansallisarkisto.

Ruottulan talosta esikuntakomppania siirtyi helmikuun alussa 1940 noin 1,5 kilometrin päähän Nuolikankaalle/Karhuarolle metsän keskelle rakennettuun tukikohtaan. Syynä tukikohdan muuttoon oli se, että neuvostojoukot olivat ryhtyneet harjoittamaan tarkkuusammuntaa Ruottulaan ja osumia oli tullut liian lähelle. Polkupyöräpataljoona 6:n sotapäiväkirjassa kerrotaan neuvostojoukkojen häirinnästä:

3.2.-40 Klo 10,30 ryssät ampuivat tykistöllä, 7 kranaattia laukesi järven jäällä Ruottasista itään. Sen jälkeen tuli 9 viholliskonetta, jotka ampuivat esik:aa. Kk.suihku tuli m.m. puhelimen kohdalta asuinrakennukseen ja navettarakennukseen. Lentokoneet kulkivat klo 12,10 saakka. Ei vahinkoa.

4.2.-40 Klo 14,30 7 lentokonetta kierteli Ruottasen päällä ampuen kk:lla n. tunnin ajan. 

Esikuntakomppania otti Ruottulasta mukaansa riihen, jota käytettiin komentokorsun pohjana. Osa tukikohdan rakenteista tehtiin räjäyttämällä, mikä oli hyvin epätyypillinen rakennustapa eikä vastaavaa tietääkseni tunneta Suomussalmelta. Tukikohtaa rakensivat sekä esikuntakomppanian miehet että pioneeriryhmä kersantti Olavi Saarion johdolla.


Komentokorsu, jonka pohjana käytettiin Ruottulan talo riihtä. Korsussa majoittuivat majuri Järvisen lisäksi lääkäri Tolvi, adjutantti Hälikkä, kirjuri Kujansuu, tiedustelu-upseeri Kause ja lähetti Halminen. Korsun kaminana toimi Ruottulasta tuotu hella.

Suon laidalla sijaitsevasta miehistökorsusta on katto painunut sisään.

Katetun konekivääripesäkkeen jäänteet suon laidalla melko lähellä komentokorsua.

Pioneerijoukkojen teltan paikka erottuu pyöreänä maavallina, jossa on etualalla kulkuaukko/sisäänkäynti.

Kallioon räjäyttämällä tehdyn korsun jäännös.

Tallikatoksen jäännöksiä löytyy yhä puista.

Nuolikankaan/Karhuaron tukikohtaa käytettiin talvisodan päättymiseen saakka. Sodan viimeisestä päivästä kirjoitetaan sotapäiväkirjassa seuraavaa:

13.3.-40 Klo 6,00 ilmoitus Sudesta, että vihollisuudet lopetetaan molemmin puolin klo 11,00. Edellinen ilmoitettiin heti kaikkien yksiköiden päälliköille; samalla käskettiin varovaisuuteen.
Klo 10,10 ilmoitti täh. asema kaksi, että ryssät hyökkää Kokkojärven yli. N. 10 ryssää tuli partiona yli.
Klo 10,15 annettiin käsky krh.keskityksen antamisesta Juntusrantaan.
Klo 10,16 puhelinlinja poikki Maikonahoon, ryssät ampuneet kranaateilla.
Klo 10,17 ilmoitus 3. K:sta, että ryssät eivät päässeet etenemään, vaan vetäytyivät Harjunniemeen.
Klo 11,00 annettiin käsky korp. Lauroselle vetää Ruottasin tankoon Suomen lippu.
Klo 12,30 kuunneltua radiosta rauhanehdot annettiin käsky vetää Ruottasissa kohotettu lippu puolitankoon. 
Klo 15,00 ilmoitti res.vänr. Peuravuori, että aamulla aikaisin kävi muutamia ryssiä Rasilan mäellä, mutta palasivat heti pois. 

Talvisodan tappiot olivat raskaat. Suomussalmen taisteluissa kaatui noin 800 suomalaista ja noin 23 000 neuvostosotilasta. Taloja Suomussalmen alueella poltettiin noin 270. Lisäksi 266 siviilihenkilöä jäi sodassa neuvostojoukkojen vangiksi ja joutui vankileirille, jossa 13 heistä kuoli. 

Talvisodan jälkiä näkyy yhä tukikohdan lisäksi Suomussalmella useassa paikassa. Pysäyttävin niistä sijaitsee Puraksen tuntumassa erään puun kyljessä osin jo kaarnan peittämänä.



HK
1940 13/3
KLO 11 A
RAUHA


- Hanna

Lähde: Huttunen, Pertti 2010: Sodan jälkiä Suomussalmella. Sotahistoriallisten kohteiden inventointiraportti. Suomussalmen kirjasto, kotiseutuarkisto.