maanantai 27. lokakuuta 2014

Entisajan kädenjälkiä - kulttuuriperintökohteiden kaiverruksista

Kulttuuriperinöinventoinneissa tutkittavista rakennuksista ja muista kohteista tavataan silloin tällöin kaiverruksia tai muita kirjoituksia. Nämä tarjoavat ainutlaatuisen, käsinkosketeltavan yhteyden menneisyyden ihmisiin. Usein kaiverrukset ovat esimerkiksi nimikirjaimia, vuosilukuja tai päiväyksiä, jotka tarkentavat tietoja kyseisestä paikasta hyvinkin paljon. Suuri osa kiinteistä kulttuuriperintökohteista on elinkaarensa päässä ja maatumassa takaisin osaksi luontoa. Tämän takia käsillä ovat viimeiset hetket näiden menneisyyden jälkien tallentamiselle.

Ylivoimaisesti eniten kaiverruksia on myllyissä. Tämä johtuu paljolti siitä, että myllyt olivat usein monen talon tai koko kylän yhteisiä rakennuksia ja eräänlaista julkista tilaa. Myllyt toimivat esimerkiksi nuorison kohtaamispaikkoina ja niihin liittyykin runsaasti erilaista tarinaperintöä.

 
 Liesjoen myllyn ovi Seitsemisen kansallispuistossa. Alunperin mylly on sjainnut Ruoveden Koverokoskella. Ovessa on runsaasti erilaisia merkkejä, kuten puumerkkejä, nimikirjaimia, vuosilukuja ja tähtiä.


Vastaavia kuvioita löytyy myös Kurussa sijaitsevan Puntasen myllyn hirsistä.

 
 Puolangan Myllykankaan myllyn katon rajassa on puumerkkejä.


 
Puolangan Hiltusen myllyn lahonneessa hirressä näkyy vielä kaiverrus "W 1911".


 Puolangan Myllykorven myllyn jäänteen lahonneessa hirressä on mm. kaiverrus "1922".


Vanhoilla suo- ja puroniityillä on sijainnut paljon latoja, joiden jäänteitä on vielä helposti havaittavissa. Ladoissa yleisimpiä tekstejä ovat vuosiluvut, mutta joskus tavataan myös nimikirjaimia tai muita kirjoituksia.


 Kiekerön niittyladossa Oulangan kansallispuistossa on kaiverrus "I M 1915".


Koivujoen niittylatoon Puolangalla on kaiverrettu vuosi 1947.


Myös niittysaunoissa, savottakämpissä ja muissa erämaiden väliaikaisasumuksissa on usein kaiverruksia. Asukkaat ovat jättäneet nimensä ja/tai majoittumisajan seinähirsiin.


 Ison Reikäsuon niittysaunan hirressä on nimikirjaimet P. T.


 Koukkariahon niittysaunan lahonneessa hirressä näyttäisi lukevan "M R 1939".


 Lehmivaaran kämpän hirteen on kirjoitettu kynällä "1961" sekä muita jo lähes hävinneitä tekstejä.


Uunivaaran savottakämpän romahtaneessa kellarissa on käynyt ilmeisesti Paul Pilton 23.1. -55.


Vanhoista puista tavataan silloin tällöin kaiverruksia, etenkin itäisen Suomen metsäalueilta. Kaiverrukset saattavat merkitä esimerkiksi kaskialueiden rajoja, kulkuväyliä tai muita merkityksellisiä pisteitä.


Nurmeksen Uuronvaaralla sijaitsevassa vanhassa petäjässä on kaiverrus 1883.


Puuhun terällä leikatut kaiverrukset ovat yleisimpiä tekstejä kulttuuriperintökohteissa, mutta silloin tällöin tavataan myös esimerkiksi kiveen hakattuja kaiverruksia. Rajamerkkejä ja niihin tehtyjä numerointeja tavataan hyvin yleisesti, mutta välillä havaitaan muitakin kaiverruksia.


 Jääkolun rajapyykissä ikivanhalla rajapaikalla Kinnulan, Reisjärven ja Pihtiputaan rajalla on runsaasti erilaisia kaiverruksia. Esimerkkinä tämä valtakunnan (Ruotsin) kruunu.


Pihtiputaan Kolkunmäellä on vanhan tien varressa kalliopaljastumassa kaiverrus 1822.


Juuan Mättäikköpurolla sijaitsevan siirtolohkareen päällä on useita vuosilukuja, mm. 1838.


-Ville, Tikkurila