keskiviikko 20. elokuuta 2014

Suorsan isännän kastelukanava

Inventointimme aikana olemme pyrkineet hyödyntämään paikallisten tuntemusta asuinalueensa historiasta, ja osaan dokumentoimistamme kohteista liittyykin mielenkiintoisia tarinoita. Välillä tarinoissa esiintyy varsin erikoiseltakin vaikuttavia hahmoja. Erään kuulemamme kertomuksen mukaan Kemijärven eteläosassa sijaitsevasta Kolmiloukkosen järvestä olisi aikanaan kulkenut useita kilometrejä pitkä kastelukanava eräälle suoniitylle. Niityn omistanut isäntä kuulemma asui Rovaniemen puolella Suorsan kylässä, ja kanava olisi rakennettu 1800-luvun lopulla. Tarina vaikutti sen verran erikoiselta, että lähdimme katsomaan, kuinka hyvin, jos lainkaan, kyseinen kastelukanava näkyy vielä nykyisin maastossa, ja kuinka pitkä se mahdollisesti todellisuudessa on ollut.

Kolmiloukkosen eteläpuolella havaitsimmekin  ojan, joka on kaivettu lounaaseen järven etelärannasta. Kanavan suu on nykyistä vedenpintaa reilusti korkeammalla, joten vesi on ilmeisesti johdettu kanavaan nostamalla Kolmiloukkosen pinta korkeammalle. Se puolestaan on tehty rakentamalla järven laskuojaan pato, joka näkyy maastossa edelleen selvästi. Patoa on myös käytetty uitettaessa tukkeja, jolloin puroon on rakennettu uittokouru, joka on nyttemmin purettu pois.


Kolmiloukkosen rantaa. Kanavan kulku lähtee koivujen kohdalta.

Suorsan isännän kaivama kanava erottuu maastossa varsin selvästi, erityisesti järven läheisyydessä, jossa sen leveys on noin metrin verran, syvyyden ollessa puolisen metriä. Kanava on osittain jäänyt paikalla kulkevan tien alle, mutta pystyimme kuitenkin seuraamaan sitä sen ilmeiseen päätepisteeseen saakka.


Tällaisena kanava näkyy maastossa.

Loppujen lopuksi kanavaa erottui maastossa noin 300 metrin matkalla ja se päättyi kivikkoisen jontkan reunalle. Jontkaa ympäröivien rinteiden läpi kanavaa ei enää kaivettu, minkä varmistimme kiertämällä ympäröivät harjanteet. Kanavan päättyminen näin nopeasti oli meille hienoinen pettymys, sillä olimme henkisesti valmistautuneet kävelemään koko päivän etsiessämme kanavan linjausta. Evästäkin oli mukana tavallista enemmän.

Maastokäynnin jälkeen tutkailimme alueelta piirrettyjä peruskarttoja, ja löysimmekin kanavan vuoden 1970 peruskartasta. Kartalla kanavan kulku on täsmälleen sama kuin mitä me maastossa havaitsimme. Ja kuten maastossa, niin kartallakin kanava päättyy järvestä 300 metrin päähän, lähelle notkelman reunaa.


Yksityiskohta peruskartasta 3631 06 Juujärvi (painettu 1970, kartoitus 1963). Kanavan kulku käy kartasta hyvin selville, samoin maasto, johon kanava päättyy. Kartta: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Kanava on nyt dokumentoitu, mutta edelleen ihmettelemme miksi kyseinen Suorsan isäntä olisi halunnut rakentaa Kolmiloukkosesta kanavan, kun veden olisi voinut johtaa helpommin läheisistä joista? Ja miksi ihmeessä kanava on kaivettu suoraan syvään jontkaan!

Piritta ja Joanna, Kemijärvi