torstai 28. elokuuta 2014

Myllynkivien kertomaa



”On mielestäni mitä romanttisin tuuma sijoittaa erämaahan 300 km:n päähän Oulusta, rautaruukki. Tuntuu melkein teollisuusilveilyltä, kun kuulee, että malmisora ja takkirauta oli rahdattava porojen avulla. Olisihan tuo ollut kuin karnevaalihullutusta, ellei poroparkaa tuossa leikissä olisi niin perin pahoin pidetty.”
 -Ernst Lampénin kuvaus Ämmän ruukista-

Vielä 1800-luvulla rautateollisuus edusti Suomen merkittävintä teollisuuden alaa ja kasvumahdollisuudet paranivat entisestään kun kotimaisia järvi- ja suomalmeja alettiin hyödyntää ruotsalaisten tuontimalmien ja takkiraudan sijaan. Myös Kainuusta tehtiin malmilöytöjä siinä määrin, että yrittäminen rautaruukkialalla alkoi kiinnostaa.

Suomussalmella sijainnut Ämmän ruukki perustettiin vuonna 1841. Perustamispäätöstä tukivat tullittomat vientimahdollisuudet Venäjälle sekä Viroon ja Riikaan. Venäjälle oli mahdollista viedä 200 000 puuta (1 puuta = 16,4 kg) raakarautaa vuodessa sekä Itämeren satamiin 30 000 puuta ja 20 000 puuta nauloja vuodessa. 

Lampénin kommentti etäisyyksien kanssa kamppailusta ja kuljetusvaikeuksista pohjustaa jäännöksiä Suomussalmen Kaaperisuon läheisyydestä. Kaksi myllynkiveä seisoo edelleen metsämaalla tunnistettavina, mutta sammaleen peittäminä. 




Nämä kaksi myllynkiveä valmistettiin juuri Ämmän ruukin käyttöön luultavasti 1860- tai 1870-luvulla. Ruukin mentyä konkurssiin jo valmistetut kivet jäivät paikoilleen. Talousongelmiin vaikuttivat monet tekijät, paitsi pitkät välimatkat ja haastava kuljettaminen vuodenaikojen mukaisesti, myös viennin vaikeudet. Vuonna 1885 Venäjän antama asetus rajoitti raudan vientiä rajusti Suomesta ja tiukensi ruukkien toiminnan edellytyksiä. Ruukkiteollisuus oli perustunut pitkälti viennin mahdollisuuksiin.

Tänä päivänä voi vain kuvitella työtä ja kulunutta aikaa, jolla nämä vesimyllyyn tarkoitetut kivet on valmistettu ja mahdollisesti kuljetettu nykyisille olinsijoilleen. Mielenkiintoista myllynkivien suhteen on myös se, kuinka ne sijaitsevat omissa oloissaan 450 metrin päässä toisistaan. 






Vaikka Ämmän ruukki on jo kadonnut, tulevat nämä ruukin historiasta kertovat kivet vielä kauan muistuttamaan Lampénin kuvailemasta teollisuusilveilystä ja karnevaalihullutuksesta Kainuun erämaassa. 

- Tuuli ja Hanna, Suomussalmi