maanantai 14. lokakuuta 2013

Tiiliuunissa poltettu kirkko ja muita havaintoja

Kesällä 2012 inventoimme Hattulan ja Hämeenlinnan alueilla sijaitsevaa Parolannummen aluetta, jossa jo 1600-luvulta lähtien on pidetty sotilasleirejä. Ruotsin vallan aikana mm. Hakkapeliitat kokoontuivat leirikentälle harjoituksiinsa ja myöhemmin venäläinen sotaväki äkseerasi pölyisillä nummilla. Itsenäisyyden ajan koitettua on Parolannummea hallinnut suomalainen sotaväki panssarivaunuineen.

Mitäs kaikkea sieltä löytyikään?


Tältä paikalta paljastui noin kymmenen vuotta sitten ihmisen alaleuka ja muita luita. Perimätietojen mukaan kyseiseltä Kamaramäen alueelta on kautta aikojen löytynyt ihmisluita. Tiedettiin myös, että täällä jossain on Venäjän vallan aikana sijainnut leirikirkko ja hautausmaa. Joidenkin arvelujen mukaan mäkeen olisi mahdollisesti haudattu jo paljon varhemminkin, esim. 1600-luvun nälkävuosien aiheuttamien epidemioiden uhreja sekä myös sotaväkeä ja läheisen Vähä-Luolaisten eli Nummen kylän asukkaita.

Inventoinnin yhteydessä löysimme Kansallisarkistosta venäläisen kartan vuodelta 1819, johon on ko. paikalle merkitty hautausmaa ja sen keskelle neliskulmainen rakennus leirikirkon merkiksi. Leirikirkkoon liittyy seuraava tarina: Eräänä syksyisenä yönä 1800-luvun lopulla läheisessä Katinalan kylässä poltettiin tiiliä ja puut pääsivät loppumaan. Tuolloin leirikirkko haettiin polttopuiksi. Varkaus huomattiin vasta noin viikon päästä ja kirkon paikalta seurattiin kärryjen jälkiä Katinalaan, johon ne johtivat. Puita vain ei enää löydetty, sillä ne oli poltettu jo uuneissa. Juttu raukesi todistusaineiston puutteeseen.


Näkymä Vähä-Luolajan eli Nummen kylän kylämäen eteläpäästä entisen Tarkan talon pihalta Kamaramäkeen, jossa leirikirkko ja hautausmaa sijaitsivat.


Eero katselee vanhan keinumännyn vankkaa oksaa kylämäellä. Nykyisin kylä on autio, mutta siellä on vielä rakennuksia ja rakennuksen jäännöksiä. Kylämäkeä on asuttu keskiajalta 1900-luvun lopulle.


Excalibur?


Parolannummen tunnetuin eläin: Parolan leijona. Keisari Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä J.V. Snellman neuvotteli kieliasetuksen, jonka perusteella suomi tuli tasavertaiseksi kieleksi ruotsin rinnalle oikeus- ja virkakielenä. Parolan leijona on pystytetty paikalle tapauksen muistoksi.


Keisarinmänty kasvaa Parolannummen reunassa Pikku-Parolan lähellä. Se on Suomen paksuin mänty, ympärysmittaa on noin 5,5 metriä. Puuhun liittyy monia tarinoita ja sen nimi on eri aikoina vaihdellut. Kuninkaanmännyksi sitä on kutsuttu, sillä kerrotaan Ruotsin kuninkaiden Kustaa III:n ja Kustaa IV Adolfin levähtäneen sen alla sotaväkeä tarkastaessaan. Rakuunanmännyksi sitä on myös nimitetty, koska tarina kertoo erään rakuunan kätkeneen sen suojiin joukko-osastonsa lipun Suomen sodan aikana. Keisarinmänty -nimen puu sai, sillä sen alla kerrotaan Aleksanteri II:n ruokailleen joukko-osastojen tarkastuksen yhteydessä. Puun ikää ei tiedä kukaan. Joidenkin arvelujen mukaan se on vähintään 400 vuotta vanha.


Uutta kulttuuriperintöä. Merkkipuu panssarivaunu-uran varresta.

- Jouni ja Eero