torstai 24. lokakuuta 2013

Metsien vessat

Metsätyökämppien yhteyteen rakennetuista muista rakennuksista parhaiten ovat säilyneet vessat. Kun kämppien käyttö on loppunut, ovat rakennukset ja rakennelmat olleet haluttua uusiokäyttötavaraa, mutta vessat eivät ilmeisesti ole kelvanneet kenellekään, onneksi!

Seuraavassa esittelenkin Posiolta, Rovaniemeltä ja Kittilästä löytyneitä vessoja, jotka ovat yksinään jääneet uhmaamaan aikaa metsän siimekseen.


Hyvin säilynyttä vessaa edustaa Kittilästä kaksiovinen ja pyttyinen rakennus, jota on kunnostettu uudella kattohuovalla ja pinnoiterimoilla. Jopa saranat on uusittu. Niinpä huussi palvelee metsän kävijöitä, vaikka kämppä, talli ym. rakennukset ovat ympäriltä hävinneet.


Alkeellisinta vessarakennelmaa edustanee riukuvessa, joka tässä Posion Aimojoen tapauksessa on kuitenkin luksusversio: istumariu'un lisäksi puiden väliin on kiinnitetty selkänoja ja rakennelman alle on kaivettu kuoppa.


Vessojen mersua edustaa tämä Rovaniemen käymälä, jonka seinät on tehty halkaistuista pyörörimoista, jotka on huolellisesti naulattu tukirakenteeseen ja ovetkin on maalattu keltaiseksi.


Vessat ovat yleensä vaikeasti ajoitettavissa vuodelleen, ellei niissä ole seinäkirjoituksia. Tämän Rovaniemen vessan lattialta löytyi kuitenkin sanomalehden kappale, jossa oli vuosiluku 1963. Tässäkin tapauksessa kämppä oli hävinnyt siinä määrin, että lattian sijakin oli vaivoin hahmotettavissa.


Vessojen tyylit ja rakenteet vaihtelevat. Tässä tapauksessa on käytetty sahattuja parruja. Ovessa on leveät laudat ja lautakatto on tehty ilmeisesti metsästä karsittujen pyöreiden puiden päälle.


WC:n istuintyypit vaihtelevat. Tässä Kittilän istuimessa reiän reunat on vuoltu kaareviksi mukavuussyistä.


Tämän WC:n istuin on sisään rakennettu laatikko, jossa on ollut kaksi istumasijaa. Intiimitoimituksesta ei ole ollut tietoakaan näissä karskeissa olosuhteissa.


Yleinen metsätyökämppien vessatyyppi on kolmepyttyinen, kaksiovinen rakennus, jossa miehistölle on ollut kaksi ja naiskokille yksi pytty. Tässä vessassa maalia on riittänyt istuintasoon.


Rovanieltä löytynyt vessa, jossa on ovien päällä lasi-ikkunat. Rakennelman läheisyydestä löytyi kämpän ja tallin kivijalat.


Yleisin oven lukko on on ollut yksinkertainen kääntösalpa.


Aikanaan metsä ottaa omansa. Usein wc:t pyllähtävät pyllylleen, eli kaatuvat taakse, koska niiden takaosaan on maahan kaivettu kuoppa.


Vessat ovat myös haluttua ravintoa. Hirvieläimet kaluavat vessojen takaosia, kuten tässä Kittilän tapauksessa. Aikanaan rakennelman seiniin on imeytynyt ureaa ja suoloja ja ne toimivat kuten hirvien nuolukivet.


Valitettavasti vessat kelpaavat myös ihmisille, kuten tässä Rovaniemen uiton pirtin vessassa, josta seinät on poltettu rantanuotiolla.


Lopuksi vielä kaunis kuva Kittilän vessasta. Tämä hento rakennelma taistelee vielä.

- Taisto Karjalainen