torstai 5. syyskuuta 2013

Tervahautojen maa

Syksyn lähestyessä kesän maastokauden tulokset alkavat pikkuhiljaa hahmottumaan. Omaa aluetta on nyt kuljettu paikan päällä yli kolme kuukautta ja paikallistuntemus alkaa olla hyvä. Enää ei karttaa tarvitse vilkaista pieniäkään teita ajellessa. Tyypillisten kohteiden muoto on hahmottunut ja harvat enää vastaan tulevat kohteet löytää jo helposti.

Karstulan ryhmän alueella tervahaudat ovat osoittautuneet tänä vuonna erityisen merkittäväksi kohderyhmäksi. Koska Karstulan ryhmän inventointialue käsittää suuren määrän kuntia pohjoisen Keski-Suomen alueella, pystyy aineistosta tekemään myös jonkinlaista alustavaa alueellista analyysiä. Ensimmäisenä silmiin pistää tervahautojen runsas osuus aineistosta. Arviolta noin 40% kaikista kohteista on tervahautoja tai niihin liittyviä tervapirttejä. Erityisen mielenkiintoista tervahauta-aineistossa on jyrkkä ero inventointialueen eri kolkkien välillä. Lähes kaikki tervahaudat (ja siten suurin osa kaikista inventoiduista kohteista) sijaitsevat alueen länsiosissa Soinin, Kyyjärven, Karstulan ja Kivijärven kuntien alueella. Itä- ja keskiosassa Viitasaaren-Pihtiputaan-Keiteleen ympäristössä hautoja on vain muutama.

Tervanpolton kultakaudella 1800-luvun aikana tervaa vietiin ennen kaikkea Pohjanmaan satamakaupungeista. Siksi tervaa poltettiin etenkin alueilta joilta terva pystyttiin uittamaan Pohjanmaan jokia pitkin rannikon satamiin. Suomenselän vedenjakajan itäpuolella vedet virtaavat kohti etelää päätyen pitkän matkan jälkeen Suomenlahteen. Tämä teki näiden alueiden tervanpoltosta vähemmän houkuttelevaa. Karstulan lähialueella tukeuduttiin Pohjanmaan tervakaupassa ennen kaikkea Perhonjokeen jota pitkin terva kuljetettiin Kokkolaan myytäväksi, sekä Ähtävänjokeen jota pitkin päästiin Pietarsaareen.

Suomi oli 1800-luvulla nopean väestönkasvun maa jossa koettiin katovuosia ja nälänhätiä vielä säännöllisesti. Metsäteollisuuden kehitys tarjosi yhden harvoista taloudellisista kasvumahdollisuuksista. Suomen merkittävin puujaloste oli terva jota kyettiin valmistamaan lähes missä tahansa. Tervan ja muun puukaupan ansiosta Suomen maaseudulla alkoi liikkua ensimmäistä kertaa rahaa eikä talouden kierto enää perustunut ainoastaan viljan vaihtamiseen toiselaisiin tuotteisiin.

Vilkaisu muutamaan kymmeneen tänä kesänä inventoituun tervahautaan.